tuullinen omistaminen

yleista4.jpg
Kuva: Irina Keinänen

Hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Hevosen hankkimispäätöksen tulee olla tarkkaan punnittu ja sen on perustuttava tietoon. Omistajan ensisijainen velvoite on huolehtia hevosesta. Alaikäisen omistuksessa olevasta hevosesta ovat vastuussa hänen huoltajansa. Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset, mutta hyvä hoito on paljon enemmän kuin lain määrittelemä minimitaso.

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otettava huomioon sekä fyysiset että lajinmukaiseen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Eviran oppaaseen "Hevonen - eläinsuojelulain säädäntöä koottuna". Myös Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen.

Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, monissa kunnissa myös terveystarkastajat, läänin-, raja- ja tarkastuseläinlääkärit sekä poliisi.

Lisäksi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia ja -neuvojia. Hevosten pitoa ja talleja koskeva lainsäädäntö on koottu Hippoliksen sivuille: www.hippolis.fi/lainsaadanto.

Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kasvava ongelma on hevosten vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen henkilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosenttia maan hevosista on ylipainoisia. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään - hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla.

Vastuullista hevosenomistamista on myös valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja sillä perusteella, että hevoselle taataan paras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoimintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Omistajan tulee vaatia, että hoito- ja valmennussopimukset tehdään asianmukaisesti kirjallisina. On myös tärkeää huolehtia että hevosen ostoon liittyvät rekisteri-ilmoitukset on hoidettu asianmukaisesti.

Hevosen perustarpeet

  • Hevonen ruokitaan vähintään kolme kertaa päivässä säännöllisin ruokintavälein laadukkailla rehuilla ja puhdasta juomavettä tulee olla vapaasti tarjolla.
  • Hevosen pitää päästä päivittäin tarhaan jaloittelemaan, mielellään lajitovereiden seurassa.
  • Hevosella on luontainen tarve liikkua ja riittävä liikunnan saanti on omistajan vastuulla.
  • Päivittäiseen hoitoon kuuluvat harjaus,kavioiden puhdistus ja terveydentilan seuranta, varusteiden kunnossapito sekä karsinan puhdistus ja kuivitus.
  • Kengityksestä, kavioiden vuolusta, loishäädöstä, hampaiden raspauksesta ja rokotuksista huolehtiminen on perusasia kaikkien hevosten kohdalla.
  • Hevosen pitopaikan on oltava tilava, suojaava,valoisa, puhdas ja turvallinen sekä mahdollisimman hyvin hevosen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Hevosella tulisi aina olla lajitovereita lähiympäristössä.
  • Tallirakennuksille on olemassa tarkat määräykset karsinoiden ja pihattojen koosta sekä tilojen korkeudesta. Karsinan ja pihaton koko määräytyy hevosen säkäkorkeuden mukaan.
  • Hevoselle on tärkeää, että se saa ulkoilla riittävästi työnteon lisäksi. Tarhan minimikoosta ei ole sääntöä, mutta suositus on vähintään 500–1 000 neliötä.

Lisätietoa hevosen hyvinvointiin ja tallin pitoon liittyen

hevoseni.fi


Hevosesta luopuminen

Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vastuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua, eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtäväänsä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus on tehtävä päätös hevosen lopettamisesta. Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkiksi hevosen sairaus, vamma tai sopimattomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös hevosen lopettamisesta tuntuu vaikealta, omistajan täytyy pystyä ajattelemaan hevosen parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen saa eläinlääkäriltä. Päätöstä lopettamisesta ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää.Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi. Hevosen voi haudata omalle maalle vain kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla. Myös hevosen tuhkaus on mahdollista.

Hevosen teurastaminen on eettinen vaihtoehto ja vastuullisen hevosenomistajan valinta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4 000 hevosesta vajaa 1 500 teurastettiin elintarvikekäyttöön vuonna 2015. Kotimaiselle hevosen lihalle olisi kysyntää enemmänkin. Suomeen tuodaan vuosittain yli 1,6 miljoonaa kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat tuontimaat 2015 olivat Kanada, Ranska, Meksiko ja Argentiina.


Hevosen teurastamiseen tarvittavat asiakirjat

  • hevospassi / rekisteritodistus (jossa pitää olla lääkintätarra)
  • ketjuinformaatiolomake

Hevosen poistosta tulee tehdä ilmoitus Suomen Hippokseen mahdollisimman pian hevosen kuoleman jälkeen. Jos hevonen teurastetaan, teurastamo toimittaa hevosen passin Hippokseen, erillistä poistoilmoitusta ei tällöin tarvitse tehdä.

Anne Laitinen ja Erja Mattila