Ravihevosen omistamisen vaihtoehtoja

Ravihevosen omistamiseen on monia vaihtoehtoja. Hevosen voi omistaa yksin, puoliksi jonkun toisen kanssa, pienessä porukassa tai todella suuressa, jopa tuhansien henkilöiden yhteenliittymässä. Hevosen voi myös omistaa yritys tai yhdistys.

Oma tupa - oma lupa

ravuri3.jpg

Kuva: Anne Laitinen    

Yksin hevosensa omistava henkilö on luonnollisesti itse vastuussa omaisuudestaan, sen kaikista kuluista ja sitä koskevista päätöksistä. Vaihtoehto on selkeä, mutta ennen hevosen hankintaa on hyvä laskea tarkasti siitä aiheutuvat kulut ja suhtautua kriittisesti myös omaan osaamiseen. Toisaalta ammattivalmennuksessa olevien ravihevosten kohdalla arkiset päätökset tekee yleensä valmentaja. Oma tupa, oma lupa -sanonta pätee myös hevosen omistamisessa. Jos tiedät etukäteen olevasi ihminen, joka haluaa päättää kaikesta itse, hevonen on hyvä hankkia vain itselle.

Kun hevosella on vain yksi omistaja, saa hän Suomessa melko varmasti henkilökohtaista huomiota valmentajalta. Hän voi soittaa valmentajalle, kysyä kuulumisia ja halutessaan osallistua kilpailuttamiseen. Yksin hevosensa omistava henkilö tekee luonnollisesti myös itse päätöksen valmentajan valinnasta tai vaihdoksesta. Omistaja voi myös valmentaa itse hevostaan - ja Suomessa moni myös tekeekin niin.

Oppaissa korostetaan kuluja, mutta aika moni omistaja ajattelee myös voittorahojen jakamista, vaikka vain joka kymmenes hevonen ansaitsee radoilta enemmän kuin kuluttaa. Yksin menestyshevosen omistavan ei tarvitse jakaa rahoja ja palkintoja kenenkään kanssa, lukuun ottamatta ohjastajan/valmentajan laskuttamaa sopimuksenmukaista, yleisimmin noin 15 prosentin osuutta.

Vuokraaminen

Perinteisen omistamisen lisäksi ravihevosia myös vuokrataan. Kaikkein tavallisinta vuokraus on siitostammojen kohdalla, mutta myös kilpahevosia vuokrataan. Vuokraussopimus on vuokraajan ja omistajan välinen. Kilpahevosen kohdalla vuokra muodostuu tavallisimmin  palkinnoista maksettavasta prosenttiosuudesta (yleensä 10-30 %) ja/tai mahdollisesta kiinteästä kertaluontoisesta tai vuosittaisesta summasta. Sopimukseen voidaan määritellä myös vuosittaisen korvauksen maksimisumma. Vuokraaja maksaa yleensä kaikki hevosen juoksevat kulut. Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti hevosen arvon ja sille asetettujen odotusten mukaan.

Etenkin ravipuolella vuokraamisesta käytetään arkikielessä usein ilmaisua liisaus tai leasing. Oikeaoppisesti leasing on kuitenkin rahoitusjärjestelmä, jossa kauppa ja vuokraus nivotaan yhteen kolmannen osapuolen kesken.

Siitostammojen kohdalla varsin tavallinen vuokraussopimus on sellainen, että vuokraaja, joka myös vastaa kaikista kuluista, astuttaa tamman ja saa pitää varsan. Omistaja puolestaan merkitään varsan kasvattajaksi. Suomessa syntyneiden varsojen kasvattajille maksetaan kasvattajapalkkioina 10 prosenttia varsan ansaitsemista palkintorahoista. Lisäksi suurimmissa kasvattajakilpailuissa maksetaan kasvattajille erillinen palkkio.

Vuokrauksesta tehdään hallintaoikeuden siirto Suomen Hippokseen kirjallisesti hallintaoikeuden siirtolomakkeella. Hallintarekisteristä riippuen haltijalla on erilaisia oikeuksia hevosta ja sen käyttöä koskien. Hallintanoikeuden siirto voidaan tehdä kasvattaja-, omistaja- tai  kilpailurekisteriin. Tieto hallintaoikeuden siirrosta näkyy hevosen rekisteritiedoissa Heppa-järjestelmässä. Hallintaoikeus purkautuu automaattisesti, kun hevosen omistajanvaihdos rekisteröidään Hippokseen.

Oikeudellisesti hevosen omistusoikeus on hevosen omistajalla, vaikka hevonen on vuokrattu. Suositeltavaa on tehdä aina vuokrauksesta yksityiskohtainen omistajan ja vuokraajan välinen kirjallinen sopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata molempien osapuolien vastuut ja velvollisuudet, myös taloudelliset. Sopimukseen kirjattavia asioita ovat esim:

  • vuokraajan ja omistajan tiedot, tiedot hevosesta ja käyttötarkoitus
  • kuka vastaa hevosen hyvinvoinnista? Entä mahdollisista eläinlääkärikuluista?
  • vakuutetaanko hevonen? Millä turvalla ja kumpi hoitaa vakuutuksen?
  • Vuokrauksen hinta? Kertakorvaus vai prosenttiosuus hevosen voittamista palkintorahoista?
  • vastuut hevosen kilpailumaksuihin liittyen, mm. mihin ennakkomaksullisiin kilpailuihin hevonen maksetaan ja kumpi osapuolista maksaa ennakkomaksut
  • vuokraajan mahdollinen etuostooikeus tai provisio omistajan myydessä hevosen (varsinkin, jos hevosen arvo on noussut haltijan toimesta)
  • sopimuksen kesto ja irtisanomisaika
  • sopimusrikkomus ja sen seuraamukset
  • muut mahdolliset sovittavat asiat

Kimppaomistaminen: Jaettu ilo - paras ilo

Tässä on kerrottu yleisesti kimppaomistamisesta. Kimppahevososiossa kuvataan yksityiskohtaisesti kimppaomistamisen pelisääntöjä.

Ravihevosten omistaminen kimpassa ei ole uusi keksintö, mutta kimppojen suosio kasvaa tasaista tahtia ja saa uusia muotoja. Kimppaomistuksen vahvuuksia ovat kulujen ja elämyksien jakaminen sekä matala kynnys lähteä hevosenomistajaksi. Useimmiten hevosenhoidosta ei tarvitse tietää mitään - ammattilaiset huolehtivat kimpparavurin hyvinvoinnista.

ravuri82.jpg

Kuva: Irina Keinänen      
     

Viime aikoina on perustettu useita todella monen, jopa tuhannen omistajan kimppaomistuksia, joissa ollaan mukana muutamien kymmenten tai satojen eurojen kertapanostuksella. Samaan aikaan muutaman jo pidempään hevosia omistaneen kaveruksen kimppatallit ovat valloittaneet suurkilpailujen voittajaseremoniat. Voimakkaasti yleistäen näissä kimppatalleissa on mukana 3-15 omistajaa, jotka kukin ovat laittaneet hevoset hankintaan 5 000-10 000 euroa ja maksavat lisäksi hevosen ylläpitokuluja esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain. Näiden suhteellisen pienten ja toisaalta paljon rahaa panostavien porukoiden motiivina on voimien yhdistäminen, jolloin on pystytty satsaamaan  laadukkaampaan hevoseen.

Näiden kahden viime aikoina julkisuuteen nousseen kimppaomistusmuodon lisäksi on runsaasti 5-50 omistajan omistajaporukoita. Panostukset vaihtelevat suuresti hevosen mukaan, mutta tavallisin toimintatapa on alkusatsaus, eli osuuden osto ja sen jälkeen ylläpitokulujen maksu kimpan sopimalla aikavälillä. Kimppaomistukseen valittu hevonen maksaa yleensä 5 000-30 000 euroa. Kuukausikulut ammattivalmennuksessa yhden hevosen osalta ovat noin 1 000 euroa. Kulut jakautuvat omistajille omistusosuuksien suhteessa. Kaikilla kimppatalleilla on Suomen Hippokseen rekisteröity virallinen edustaja, joka myös useimmiten toimii yhteyshenkilönä esimerkiksi valmentajan  suuntaan.

Kimppaomistuksissa on erittäin tärkeää, että asioista sovitaan hyvin etukäteen. Yhdessä laaditaan pelisäännöt, joita kaikki mukana olevat sitoutuvat noudattamaan.



Irina Keinänen