Ratsun kimppaomistaminen

Ratsupuolella kimppaomistaminen tarkoittaa yleensä muutaman harrastajan yhteistä harrastehevosta. Ravipuolelta tuttu isojen kimppojen kulttuuri puuttuu ratsupuolelta vielä kokonaan.

Harrasteratsun käyttökimppa

ratsu16.jpg
Kuva:  Anne Laitinen 

Ostamalla ratsuhevosen kimppaomistukseen on omistajien mahdollista satsata kalliimpaan ja siten usein laadukkaampaan hevoseen, ja viedä se hyvien kulkuyhteyksien päässä olevalle täysihoitotallille, jossa on saatavana sekä valmennusta että laadukkaat puitteet ratsastusharrastukselle. Jos vaikkapa kolme perhettä omistaa kimpassa yhden hevosen, vastaa jokainen perhe hevosen hyvinvoinnista ja liikutuksesta kahtena päivänä viikossa, ja hevoselle jää silti joka viikko yksi lepopäivä.

Kimppaomistus ratkaisee siis hevosen omistamiseen liittyviä raha- ja ajankäyttöhuolia, mutta toisaalta se vaatii kaikilta omistajilta paljon. Ennen kimppaomistamiseen mukaan lähtemistä onkin syytä selvittää, että jokainen omistaja ymmärtää kimppaomistuksen mukanaan tuomat vastuut hyötyjen lisäksi. On myös hyvä varmistaa, että tulevat hevosenomistajat ovat samoilla linjoilla hevosen hoidosta ja liikuttamisesta. Parhaita ystäviä omistajien ei tarvitse keskenään olla, mutta samansuuntaiset ajatukset hevosen tarpeista helpottavat asioiden ratkomista tulevaisuudessa. Kirjallisen sopimuksen tärkeyttä ei voi tässäkään liikaa korostaa. Hyvin tehty kimppaomistussopimus on avainasemassa kimppaomistamisen onnistumisessa. Vaikka sopimus ei estä ongelmia syntymästä, se kuitenkin helpottaa huomattavasti niiden ratkaisemista.

Kaikki sovittu on syytä kirjata ylös

Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta kirjallinen sopimus on paljon yksiselitteisempi ja helpompi todistaa. Kimppahevosen kohdalla on paljon asioita, joista kimppaomistusta perustettaessa pitää sopia, ja on kaikille helpointa, kun asiat on kerralla sovittu paperille kaikkia tyydyttävästi. Kuten aina hevoskaupoissa, tulee myös kimppaomistukseen tulevasta hevosesta tehdä normaali kauppakirja.

Lisää tietoa kimppatallin perustamisesta ja sopimuksista.

Johanna Heinonen

Iso urheiluratsukimppa – hyödyntämätön mahdollisuus

Ratsastusurheilusta puuttuvat vielä isojen ravikimppojen tapaan toimivat isot yhtymät, joista matti meikäläinenkin voi ostaa osuuden. Kimppaomistaminen on elämänmakuisia elämyksiä, kurkistus kulissien taakse ja yhteisöllisyyttä – erilaista omistamista, jossa keskipisteenä on hevonen. Oma hevonen, vaikka siitä omistaisi vain sadasosan.

Hevonen on tällöin sijoitettu halutulle ammattilaiselle koulutukseen ja valmennukseen, ja osakkaat seuraavat hevosen kehitystä sopimuksen mukaisesti. Omistajat eivät osallistu päivittäiseen hoitoon, vaan yhtymälle valittu yhteyshenkilö vaihtaa kuulumiset hevosen valmentajan kanssa ja välittää tiedot myös osakkaille. Yhteistä tekemistä ratsun ympärillä voivat olla esim. varsanäyttelyt, laatuarvostelukilpailut, valmennukset ja kilpailut. Myös tallivierailu ja hevosen harjoittelun seuraaminen sekä ratsuttajavierailu voivat olla elämys monelle uudemmalle harrastajalle.

Miksei ratsuhevosen ympärille rakennettu kimppa voisi toimia siinä missä ravikimpatkin? Hevosenomistajaksi voi päästä pienelläkin panostuksella. Sen myötä voit päästä seuraamaan lajia aitiopaikalta – ja pienemmänkin osuuden omistamien tarjoaa vahvoja elämyksiä. Toisaalta epäonnen hetkillä kanssaeläjiä on useampia. Omistajuutta voi olla erilaista ja eritasoista. Onko ratsastusurheilu hyödyntänyt tämän mahdollisuuden, jolla voisi saada myös uusia lajista kiinnostuneita harrastuksen ja urheilun pariin?

Ravipuolella on jatkuvasti tarjolla kymmeniä osuuksia erilaisista kimpoista. Yhtymän liittymismaksu (osuuden osto) vaihtelee muutamasta kympistä useaan tuhanteen euroon, hevosen arvosta ja osuuksien määrästä riippuen. Ammattivalmentajalla pidettävän hevosen valmennus- ja muut kulut ovat yleistäen noin 1 000 euroa kuukaudessa. Jakamalla tämä summa osuuksien määrällä saadaan osuuden kuukausimaksun hinta. Kaikkien kimppatallien on myös suositeltavaa pitää puskurirahastoa yllättäviin menoihin. Osaomistaminen on vapaaehtoista ja voit itse valita, mihin kimppatalleihin lähdet mukaan. Kaikille kimppaomistaminen ei sovi ravipuolellakaan. Silloin on hyvä omistaa yksin. Nykyään jo lähes 40 % ravihevosista on kimppaomistuksessa!

Isot yhtymät voisivat parhaimmillaan tukea niin ratsukasvatusta ja -urheilua kuin tuoda uusia katsojia kilpailuihinkin. Suomalaisille tarjotaan Euroopasta harvoin kaikkein lupaavimpia varsoja, tai hinta on korkealla. Isoilla ratsukimpoilla voitaisiin valitulle hevoselle taata tavoitteellinen koulutus ja hyvät harjoitusolosuhteet ammattilaisten käsissä. Varsan tie kilpa-areenoille on pitkä, ja vain harvat  pääsevät tavoitteisiin. Hevosen todellinen luokka ja potentiaali nähdään vasta kilpa-areenoilla – oli kyseessä sitten kuinka lahjakas ja huippusukuinen yksilö tahansa. Ravihevosistakin vain 10 prosenttia elättää itsensä, joten yhdeksän kymmenestä hevosesta tarjoaa omistajalleen vain elämyksiä.

Ratsukimpassa kasvattajan, ratsuttajan ja omistajan rooli on uudenlainen, ja uutta ajattelumallia tarvitaan. Ravihevoskasvattajat keräävät aktiivisesti kimppoja syntyvien varsojen ympärille. Toivottavasti ratsukasvattajatkin näkisivät tämän ratsun urapolkumahdollisuutena. Haasteina isoissa ratsuhevoskimpoissa voi olla mm. pitkä odotusaika varsasta kilpahevoseksi. Riittääkö kaikkien osakkaiden kiinnostus? Kenties tulee pettymyksiä ja hevosen potentiaali tai terveys eivät riitäkään tavoitteisiin. Myös riittävän ammattitaitoisen ja sitoutuneen kimpanvetäjän löytäminen on tärkeää. Näistä pohdinnoista huolimatta kannustan ratsukasvattajia ja -ammattilaisia toteuttamaan omannäköisiä ja erilaisiakin kimppoja. Neuvoja saa varmasti myös ravihevosten kimpanvetäjiltä. Tervetuloa toteuttamaan ratsuhevosten kimppatalleja! Jään odottamaan myös todellista lajirajat ylittävää kimppaa,  jossa suomenhevosen monipuolisuus pääsisi oikeuksiinsa – täällä on heti yksi osakas.

Anne Laitinen