Kimppaomistajuutta ohjaava lainsäädäntö

Osakkaiden tekemä yhteisomistussopimus on aina ensisijainen ja yhteisomistuslaki toissijainen eli lakia sovelletaan kimppaomistussuhteisiin silloin, kun sopimuksia ei ole laadittu. Yhteisomistussopimuksen laatimista ei voi liikaa korostaa eli se kannattaa tehdä aina! Kimppaomistajilla on valta sopia kaikista niistä yhteistä esinettä koskevista asioista silloin, kun laista ei muuta johdu. Yhteisomistuslaki tulee sovellettavaksi vasta sellaisessa tapauksessa, kun kimppaomistajat eivät ole keskenään pystyneet sopimaan asiasta.

Alkeellisin taloudellisen yhteistoiminnan muoto silloin, kun yhteistyötä harjoitetaan erityisen yhteenliittymän muodossa, on yhtymä. Yhtymiä voivat olla esim. lottopeliä harjoittavat "porukat" tai yksityishenkilöt, jotka yhteisesti omistavat koneen tai kiinteistön ja käyttävät sitä ei-ammattimaisesti ansaitsemistarkoituksessa.

Yhtymä ei ole erityinen oikeushenkilö. Se ei hanki itselleen oikeuksia eikä velvollisuuksia eikä muutoinkaan esiinny itsenäisenä suhteessa ulkopuolisiin henkilöihin. Yhtymällä ei esim. ole omaa omaisuutta, vaan yhtymän omaisuus muodostuu osakkaiden yksityisestä  omaisuudesta, jonka he ovat luovuttaneet yhtymässä käytettäväksi, tai omaisuudesta, jonka osakkaat omistavat yhdessä määräosin.

Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatetaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Oikeudellisesti hevonen katsotaan irtaimeksi esineeksi, joten hevoseen kohdistuvaan kimppaomistussuhteeseen sovelletaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista (yhteisomistuslaki).

Lakia sovelletaan hevoseen kohdistuvassa kimppaomistussuhteessa silloin, kun hevosen omistajiksi on merkitty omistajien omat nimet tai heidän käyttämänsä rekisteröity peitenimi.

Kuva: Erja Mattila

Yhtymän synty

Yhtymän osakkaina voivat olla sekä luonnolliset henkilöt että oikeushenkilöt. Yhtymän syntyminen edellyttää yleensä kirjallista tai suullista sopimusta. Kuitenkin myös pelkkä tosiasiallinen yhteistoiminta yhteisen taloudellisen tarkoituksen toteuttamiseksi synnyttää teoriassa yhtymän yhteistoimintakumppaneiden välille. Yhtymä syntyy esim. yhteisesti hankitun ja omistetun esineen taloudellisella hyödyntämisellä. Kimppatallin säännöissä voidaan määritellä, jos osuuden omistajan tulee olla luonnollinen henkilö.

Yhteisomistuslakia on tulkittu siten, että itse esinettä ei ole jaettu, vaan omistusoikeus esineeseen on jaettu. Kimppaomistajan omistusoikeus ei siis kohdistu mihinkään konkreettiseen osaan esineestä. Jos taas kimppaomistus kohdistuu useaan esineeseen, on katsottu, että jokainen kimppaomistaja omistaa kustakin esineestä osuutensa mukaisen osan. Näin on ajateltu olevan, vaikka esineet olisivatkin kaikki samanlaisia ja samanarvoisia ja ne voitaisiin lukumääränsä puolesta jakaa tasan kimppaomistajien kesken. Kimppatallin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi neljän kimppaomistajan omistaessa neljä hevosta ei voida ajatella jokaisen omistajan omistavan yhtä hevosta kokonaisuudessaan. Silloinhan katoaisi koko kimppaomistamisen perusajatus. Jokainen omistaa siis yhden neljäsosan jokaisesta neljästä hevosesta.
Yhteiseen hevoseen ja siitä saatavaan tuottoon kohdistuvat oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät kimppaomistajien osuuksien mukaisesti. Jos esine luovutetaan vastikkeellisesti (tämä useimmiten tarkoittaa hevosen myymistä), kuuluu jokaiselle kimppaomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta, mikäli toisin ei ole sovittu. Jos yhteinen esine vaihdetaan toiseen esineeseen, saa jokainen kimppaomistaja osuuttaan vastaavan osan uudesta esineestä. Jos kimppatalli vaihtaa hevosensa toiseen, jokainen kimppaomistaja omistaa uudesta hevosesta samansuuruisen osan kuin edellisestäkin hevosesta, jollei toisin sovita.

Yhtymän hallinto

Yhtymän osakkaat hoitavat yhdessä yhtymän asioita. Asioiden hoitoa koskeva päätös edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta, jollei toisin ole sovittu.

Hevosten kimppaomistuksen kyseessä ollessa yhtymän sopivat usein perustettavasta edustajistosta tai hallituksesta, jolla on päätäntävalta useimmissa kimppaomistusyhtymää koskevissa päätöksissä. Sopimuksella suljetaan tavallisesti ulos tästä päätäntävallasta esim. mahdollisuus lopettaa yhtymän toiminta. Näihin päätöksiin vaaditaan enemmistöpäätös tai muu sovittu määrä osakkaiden ääniä. Käytännössä hevosen kimppaomistajat yleensä kirjaavat päätösvaltaisuuteen liittyvät ehdot jo perustamissopimukseen ja sääntöihinsä. Tämä onkin suositeltava tapa.

Yhtymän toiminnan lopettaminen

Yhteisomistuslaissa ei ole säännöksiä kimppaomistussuhteen purkamisen muodosta. Tästäkin syystä kimppaomistussopimuksessa (kimppatallisopimuksessa) kannattaa määritellä yhtymän purkamisen toimintatavat.

Kimppaomistussuhde voi purkautua, kun hevonen kuolee tai se lopetetaan. Jos kimppaomistajat tämän jälkeen saavat vakuutuksen perusteella tai jostakin muusta syystä korvausta, jatkuu kimppaomistussuhde näihin kohdistuen. Kimppaomistussuhde päättyy myös silloin, kun osuudet päätyvät yhdelle henkilölle tai kimppaomistajat vapaaehtoisesti keskenään jakavat esineen tai siitä saadun vastikkeen.

Hevosen kimppaomistusyhtymän toimikausi on tavallisesti jatkuva eli toistaiseksi voimassa oleva. Yhtymä voidaan purkaa varsinaisessa vuosikokouksessa läsnä tai valtakirjalla edustettuina olevien osakkaiden, hevoskimpoissa useimmiten käytettyjen joko kolmen neljäsosan (3/4) tai neljän viidesosan (4/5) äänten enemmistöllä. Yhtymä on voitu perustaa myös määräaikaisena toimivaksi ja tällöin perustamissopimuksessa on erikseen päätetty yhtymän toiminnan lopettamisesta. Usein määräaikainen toiminta päättyy hevosen myymiseen.

Yhtymän toiminta voidaan joutua lopettamaan suunniteltua aiemmin johtuen joko hevosesta tai osakkaista. Hevonen voi loukkaantua tai sairastua vakavasti, osoittautua tarkoitustaan vastaamattomaksi tai kuolla äkillisesti. Tällöin yhtymän toiminnan tarkoitus on yleensä mahdoton toteuttaa.

Yhtymä puretaan siten, että sen varat ja velat luetteloidaan. Mikäli kaikki yhtymän velat eivät ole tiedossa, on haettava julkinen haaste yhtymän kotipaikan käräjäoikeudelta yhtymän tuntemattomien velkojien selvittämiseksi. Mikäli yhtymälle jää varoja velkojen maksun jälkeen, jaetaan yli jäävät varat tasan osuuksien kesken.

Perustettaessa yhtymää voidaan jo ilmoittaa, että tiettyyn, ennalta ilmoitettuun päivään mennessä on oltava määritelty määrä osuuksia myytynä tai muuten yhtymä jää perustamatta ja siihen mennessä maksetut osuusmaksut palautetaan.

Noora Ylimys

Yhteisomistajuutta ohjaava lainsäädäntö