Mistä ja miten löydän minulle sopivan hevosen

Hevosia on tänä päivänä myynnissä paljon. Ilmoituksia löytyy netistä, lehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Paljon hevosia on myös hiljaisessa myynnissä ja niistä ei ole ilmoitusta missään. Harrastajan olisi tärkeintä aloittaa oman hevosen oston kartoitus omien tarpeiden listauksella. Ruutupaperille tai vaikka excel-taulukkoon tulisi tehdä kartoitus mm. seuraavista asioista:

Kuva: Susanna Marttila


  • omat tiedot / taidot / osaaminen / ajankäyttö. Mihin tähtään; mitä haluan hevoselta ensisijaisesti. Mikä pitäisi olla hevosen koulutustaso / perusluonne / ikä
  • onko minulla riittävästi osaavaa apua saatavilla / talous. Miten tämä pitää huomioida hevosen koulutustasossa / iässä.
  • haluanko harrastaa tavoitteellisesti / harrastaa kilparatsastusta? Hevosen koulutustaso, budjettini
  • henkilökohtaiset ominaisuudet (koko, oma temperamentti hevosen käsittelijänä ja ratsastajana, arkuus / rohkeus, perustyyppini ratsastajana)
  • keskustelu oman opettajan / valmentajan / asiantuntijan kanssa > suositukset


Tämän listan mukaan saat oman hevosen ostajan / omistajan "profiilisi", joka voi olla vaikka tällainen:

"Olen 35-vuotias nainen (160 cm, normaalipainoinen) ja ratsastanut ratsastuskoulussa jo kahdeksan vuotta ja vuokrannut puoli vuotta hevosta kaksi kertaa viikossa. Seurakisoissa olen osallistunut helppo B -luokkaan ja hypännyt 80 cm. Pystyn ratsastamaan useimpia ratsastuskoulun hevosia ns. vaikutuksellisesti (liikkuvat rentoina, kuolaintuntumalla ja pystyn tekemään myös esimerkiksi Helppo A -tason asioita ohjauksessa).

Haluaisin ja ehtisin ratsastamaan paljon useamminkin, noin 3-5 kertaa viikossa. Tavoitteeni olisi kehittyä ainakin helppo A -tasolle, kenties startata jokunen luokkakin joskus. En ole suunnattoman rohkea ja kokemusta muista kuin ratsastuskoulun hevosista puuttuu, mutta olen innokas oppimaan. Pitäisin hevostani X-tallissa, jossa tuttu valmentajani käy muutaman kerran viikossa. Pystyn ottamaan häneltä tunnin ainakin kerran viikossa ja olen varautunut, että silloin tällöin valmentaja myös ratsastaa hevosen niin sanotusti läpi. Hevosen hankintakustannuksissa kipurajani on enintään 12 000 euroa kaikkine sivukuluineen."



Tämän tapaisen analyysin jälkeen vedä johtopäätökset ja tee vielä yksi lista, jonka kanssa voit alkaa tutkia olemassa olevaa hevostarjontaa:
  • Rehellisesti helppo A -tasoinen ruuna / ei kovakiimainen tamma, joka tekee He:A asiat laadukkaasti ja kenties osaa /suorittaa teknisesti ok myös Va:B asioita. Myös pieniä esteitä tulisi voida hypätä.
  • Hevosen tulee olla mutkaton ja normaali käsitellä (muista, että tällainenkin hevonen on hevonen, joka käyttäytyy lajityypillisesti), isoja käytösongelmia tai rajua käytöstä ei saa esiintyä (esimerkiksi taipumusta pukitteluun tai pystyyn hyppimiseen).
  • Nuori hevonen on liian vaativa ja edellyttäisi parempaa ratsastustaitoa sekä apua: haettavalla tasolla hevonen on noin 7-13-vuotias. Nuorempi ei ole vielä todennäköisesti riittävän vakaa ja vanhemmalla hevosella voi tulla iän tuomia ongelmia eteen (vaikka toisaalta se voi toimia seuraavat 5-6 vuotta loistavasti tässä tarkoituksessa).
  • Koska olen suhteellisen pienikokoinen ja kevyt, ei hevosen kannata olla valtavan iso: hieman rakenteesta ja temperamentista riippuen hevonen voi olla noin 158-165 cm säkäkorkeudeltaan, ei juuri isompi (miksi ihmeessä nykyisin niin moni ostaa omaan habitukseensa ja kokoonsa nähden aivan liian ison hevosen?)
  • Hevosen hintahaitari liikkunee noin 7 000- 12 000 eurossa
  • Perusterve hevosen tulee olla, mutta pienet ikävammat tms. eivät välttämättä ole kaupan este, koska käyttö ei ole niin raskasta, että hevosta treenattaisiin äärirajoille ja palautumispäiviin / lepoon on mahdollisuus tiukan kisakalenterin puuttuessa.
Sitten voit alkaa katsoa ilmoituksista He:A tasoista ruunaa (tammaa), jolla ei ole ikää juuri yli 13 vuotta, ja josta hintapyyntö liikkuu 5 000- 15 000 euron välissä. Ilmoitukset myytävistä hevosista on laadittu hyvin eri tavoin: jossain hinta on myyjän toimesta arvioitu yläkanttiin (tarjouksen voi aina tehdä) ja useissa ilmoitettu koulutustaso on hyvinkin kirjava ja tulkinnanvarainen. Vaatii siis kenties hieman "sisälukutaitoa" osata analysoida tai nähdä ilmoitusten rivien väliin. Usein todellisuus tulee esille pikkuhiljaa, esimerkiksi myyjän kanssa jo puhelimessa keskusteltaessa ja viimeistään paikanpäällä hevonen nähtäessä / sitä kokeiltaessa.

Kuva: Tanja Ukkonen

Nuori hevonen voi olla kelpo vaihtoehto silloin, kun oma osaamisesi ja tietotaitosi on karttunut usean vuoden aktiivisen harrastamisen kautta, ja voit tarvittaessa hankkia, varsinkin alkuvaiheessa, koulutus- ja ratsutusapua ammattilaiselta. Hankkimalla nuoren hevosen voit ostaa laadultaan paremman hevosen edullisemmin - jos pystyt panostamaan sen koulutukseen.

Itsenäisesti myynti-ilmoituksista voi harrastajan olla hankala lähteä hakemaan ensimmäistä omaa hevostaan. Ilmoituksia pitäisi lukea yhdessä kokeneen avustajan (opettaja, valmentaja tms. henkilö) kanssa.

Hevoskauppiaiden osittain legendaarisesta maineesta huolimatta heidän puoleensa kääntymistä voi suositella, edelleen yhdessä oman asiantuntijan kanssa. Hevoskauppiaat toimivat eri asiakasryhmien kanssa, osa on keskittynyt vain kilpahevosiin, osa myy lähes ainoastaan harrasteratsuja. Tärkeää on tuoda kauppiaalle / välittäjälle esille kaikki nuo edellä mainitut seikat, joita listauksissa olit pohtinut. Vain näin, ja  sittemmin näkemällä sinua muutaman kerran eri hevosen selässä, kokenut - ja vastuullinen - hevoskauppias voi myydä sinulle sopivan hevosen. Ei ole kenenkään intressissä tänä päivänä, että hevoskauppa on täydellinen floppi ja kaikki on pielessä, ei myöskään hevoskauppiaan. Hyvä kauppias haluaa, että asiakas on tyytyväinen. Mutta tietenkin kaikessa kaupankäynnissä on oma koodistonsa ja esimerkiksi hintanäkemyksissä voi olla eroja. Liika kyynisyys on pahasta, mutta terveen järjen käyttö on enemmän kuin sallittua. Harkitsemattomuus hevoskaupassa ei ole hevosenkaan etu, vaikka nykyisen kuluttajasuojalainsäädännön jotkut tulkinnat tämän mahdollistaisivatkin.

Muista myös, että joskus viidakkorumpu on hyvin tehokas. Joku talliltasi tietää sinut ja ratsastustaustasi pitkältä ajalta ja tuntee jonkun, jolla on hevonen myynnissä. BLING - joskus ahaa-elämykset sopivista hevosista ja ratsastajista pitävät täysin paikkansa!

Hevoskauppaa ei kuitenkaan koskaan pidä tehdä hätiköiden, pelkän tuntemuksen perusteella, ei pelkän suosituksen perusteella eikä varsinkaan säälistä. Hevoskauppaan kuuluu tiettyjä elementtejä, joilla on paitsi juridista merkitystä kaupan mahdollisessa (ei todellakaan toivottavassa!) jälkiselvittelyssä, mutta ennen kaikkea järkevän ja sopivan kaupan toteutumisessa.

Hevosen kokeileminen

Hevosen kokeileminen on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä koeratsastus. Parempi termi voisi olla "hevoseen tutustuminen", joka automaattisesti pitää sisällään koeratsastuksen.

Hevoseen tutustuminen alkaa jo saavuttaessa talliin, jossa hevonen on. Hevonen kannattaa nähdä ensin tallissa, tai vaikka tarhassa, josta se haetaan talliin. Onko talliympäristössä jotain erikoista ja miten hevonen reagoi; onko sen yleisolemus rauhallinen, mutta kuitenkin kiinnostunut; vaikuttaako sen käsittely kaikin puolin helpolta? Voiko hevosen sitoa käytävälle kahdella narulla? Tässä vaiheessa tulee myös katsastaa hevosen yleinen fyysinen olemus, mutta harrastajan ei kannata lähteä tekemään omaa rakennearvostelua - eläinlääkäri tutkii ja arvioi hevosen fyysisen kunnon myöhemmin tehtävässä ostotarkastuksessa.

Ensin hevosen vakituinen ratsastaja esittää hevosen, kenties vapaana liinassa ja sitten ratsastaen. Oma kokenut avustaja on tässä vaiheessa hyvä arvioimaan hevosen liikkeelle lähtemistä (vertyminen, mahdolliset liikerata tms. epäpuhtaudet). Tärkeintä on kuitenkin keskittyä kokonaisuuteen: miltä hevonen vaikuttaa, onko sen helppo liikkua, onko se rento, käyttääkö se kroppaansa oikein, tekeekö se asioita mielellään? Toki asiantuntijasi pitää ottaa kantaa siihen, vaikuttaako hevonen olevan koulutustasoltaan selkeästi se, mikä on mainittu, vai onko myyjä yliarvioinut hevosen ja kenties oman osaamisensa.

Tämän jälkeen kannattaa ostajan mennä itse selkään ja oma avustaja tarkkailee ratsastusta. Tässä vaiheessa ratsastajan oma fiilis ja tunne hevosesta ovat toki tärkeitä. Jos hevonen ei lainkaan tunnu omalta, pitää se ainakin huomioida. Toisaalta, mitä vähemmän kokemusta, sitä kauemmin kestää päästä uuteen hevoseen "sisälle". Mutta jokin selkeä "ei tätä" -tunne on tietysti otettava huomioon ja sitä kunnioitettava.

Mikäli hevonen tuntuu hyvältä ja arviointi nähdystä ja koetusta on positiivinen, kannattaa pyrkiä kokeilemaan hevosta uudestaan, vaikka parinakin päivänä. Tällöin myös avustaja voi kokeilla hevosta.

Itse koeratsastuksessa kannattaa keskittyä ratsastukseen, mutta muuten myyjää saa ja pitää haastatella ja avointa keskustelua käydä. Monet myyjät suhtautuvat jotenkin penseästi ostajan "tenttaamiseen" ja joskus kenties hassuilta kuulostaviin kyselyihin, mutta asiallista keskustelua hevosen historiasta ja erityispiirteistä kannattaa käydä.

Ostajien on kuitenkin muistettava, että vaikka laki edellyttää myyjän kertovan kaiken olennaisen, mikä voi vaikuttaa ostajan päätökseen, on hevosen osalta melkoisen vaikea kertoa "aivan kaikkea". Kyse on kuitenkin elävästä olennosta, ja jokaista naarmua tai hoitotoimea vuosien varrelta on aivan mahdotonta kertoa. Ostajan on käsitettävä tämä, ja toisaalta kannattaa kysellä hänelle erityisen merkityksellisistä seikoista. Myyjän on hyvä tuoda kaikki mahdollinen muistamansa esiin rehellisesti, näin vastuu tiedon merkityksellisyydestä kaupanteossa jää ostajan päätettäväksi. Älä ole ylihankala ja yliskeptinen myyjänä tai ostajana, kaupankäynnistä tulee tällöin tympeää tai se katkeaa kokonaan.

Ostaminen hevosta näkemättä

Tänä päivänä meillä on internet ja videokamerat ovat kaikkien saatavilla. Hevosia ostetaan paljon pelkästään videoiden perusteella. Joskus oma agentti on nähnyt tai ratsastanut hevosen, joskus ei.

Tämä ostotapa sisältää luonnollisesti paljon riskejä ja edellyttää onnistuakseen vahvoja, luotettavia kontakteja sekä ennen kaikkea ostajalta paljon kokemusta ja näkemystä. Aloittelijan tai harrastajan ei kannata omin päin ostaa hevosta pelkän videon perusteella ja kokeilematta hevosta. Riskit ovat yksinkertaisesti liian suuret.

Kokeneet hevosihmiset ja oikeat kontaktit tekevät näin kauppaa jatkuvasti, mutta lähes poikkeuksetta tällä tavalla ostetut hevoset menevät kilpakäyttöön tai kokeneille ratsastajille. Näissä kaupoissa ei yleensä myöskään tunneta "palautusoikeutta" (jota muuten oikeasti ei ole olemassakaan) eikä kuluttajansuojan perään myöhemmin kysellä. Tämä tapa kuuluu ammattilaisten käyttöön.
Pauliina Lehtola