Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus

Kuva: Erja Mattila

Hevosen kokeileminen on suositeltavaa, erityisesti nuorten hevosten ollessa kyseessä. Aina on parempi testata vastaako hevonen sitä, mitä haetaan. Vielä parempi on, jos tuleva valmentaja pääsee kokeilemaan hevosta. Rutinoituneella ja ammattitaitoisella valmentajalla on tietotaitoa muodostaa käsitys muun muassa hevosen sen hetkisestä terveydentilasta, ajo-ominaisuuksista ja osaamistasosta. Ostotarkastus voi toimia samalla myös tarvittavana vakuutustarkastuksena.

Nuorten hevosten röntgenkuvaaminen ja ostotarkastus eläinlääkärillä on suositeltavaa. Ostajan kannattaa teettää ostotarkastus eläinlääkärillä, johon itse luottaa, ja olla aktiivisesti mukana tarkastuksessa joko paikan päällä tai ainakin puhelimitse.

Irtopalat eivät yleensä ole este hevosen ostamiselle, mutta tällöin on neuvoteltava myyjän kanssa, kuka maksaa mahdollisen leikkauksen ja huomioidaanko löydökset ostohinnassa. Myös sydänäänet ja etenkin sivuäänet on kuunneltava ostotarkastuksessa. Samoin tarkistetaan suu ja oriilta kivekset. Jos hevonen ravaa huonosti ostotilanteessa, pitää miettiä haluaako ostaja varmasti hevosen. Jos kuitenkin haluaa, on tutkimuksilla selvitettävä mistä epäpuhdas ravi tai vinous johtuu.

Varsojen jalkoja ei normaalisti taivuteta. Hengitysteiden tähystäminen ostotarkastuksissa ei ole rutiinitoimenpide nuorilla hevosilla, koska usein kurkunpään toimintahäiriöt syntyvät vasta valmennuksen aikana esim. infektioiden seurauksena. Jos nuorelta hevoselta kuvataan etupolvet, on suositeltavaa ottaa ns. skyline-kuva, koska tästä näkee mahdolliset muutokset aiemmassa vaiheessa kuin tavallisissa röntgenkuvissa.

Vanhemmille kilpahevosille kannattaa teettää perustarkastus. Mitä kalliimpi hevonen, sen kattavampi tarkastus on hyvä tehdä. Etenkin lämminveriravureiden etupolvet on suositeltavaa röntgenkuvata. 3-vuotiaat ja vanhemmat suomenhevoset kannattaa kuvata kavioruston luutuman varalta.

Muista, että eläinlääkärintarkastus on kaikkien osapuolten etu: hevosen, ostajan ja myyjän. Kaikkea ei voi tarkastuksessa todeta, mutta huolellisessa tarkastuksessa tulee esille jo paljon. Olennaista on, että eläinlääkärille kerrotaan taustatiedot hevosesta sekä ostajan tulevat suunnitelmat sen kanssa. Näin eläinlääkäri osaa ottaa kantaa löydöksiin ja siihen, onko niillä hänen näkemyksensä mukaan vaikutusta hevosen tulevaan käyttöön.

Loppupelissä hevosta ostaessa oma fiilis ratkaisee - usein kannattaa luottaa intuitioon.
Kristiina Ertola
LISÄLUKEMISTA:
Ratsun ostotarkastus
Hevoskaupan käsikirja (PauliinaLehtola ja Christopher Wegelius)