Kimppatallin perustaminen ja sopimukset

Sopivan kimpan luomisessa rajoitteina ovat vain luovuus ja terve urheiluhenki. Millaisen hevosen puolesta kimppalaiset haluavat koota voimansa, mitkä ovat kimpan tavoitteet? Haetaanko mahdollisesti nuorta ikäluokkakilpailumenestyjää ja potentiaalista huippuravuria? Vai ratsastuskenttien tulevaa valloittajaa? Ensin siis mietitään, mitä haetaan ja millaisella porukalla. Tämän jälkeen toteutetaan suunnitelma järjestelmällisesti, huolellisesti ja avoimesti. Yksinkertaisimmillaan hevoskimppa on luotu muutamalla ystävien kesken soitetulla puhelulla tai kahvipöytäkeskustelulla. Tällöinkin kannattaa muistaa laatia huolellisesti kirjallinen sopimus asioista, joihin sitoudutaan. Hyvä kirjallinen sopimus estää monta riitaa.
Hyvässä kimpassa on aktiivinen vetäjä, joka tiedottaa hevosen asioista muille yhtymän osakkaille, hoitaa tiliasiat esimerkillisesti (voi olla myös erillinen rahastonhoitaja) ja kutsuu yhtymän kokoukset koolle säännöllisesti. Kimpan vetäjäksi kannattaa valita henkilö, jolla on sekä aikaa että halua pitää muut yhtymän osakkaat ajan tasalla hevosen kuulumisista.

Jos hevoskimpassa on paljon osakkaita, voi tiedottamisen ja raha-asioiden hoidon jakaa omille vastuuhenkilöilleen. Kohtuullinen korvaus avainhenkilöille on kimppojen nykypäivää.

Kuva: Irina Keinänen

Hyvin toimivia kimppoja yhdistää karkeasti yksi asia: hyvin tehty kirjallinen sopimus. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, on kimppatallien kohdalla ehdottoman tärkeää tehdä aina kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus on yksiselitteisempi ja helpompi todistaa. Kimppahevosen kohdalla on paljon asioita, joista yhtymää perustettaessa pitää sopia, ja on kaikille helpointa kun asiat on kerralla sovittu paperille kaikkia tyydyttävästi.

Kun hevosen omistaa joukko ihmisiä, voidaan omistajien muodostamaa kokonaisuutta kutsua yhtymäksi. Jonkin verran kimppahevosia on myös yritysten nimissä, mutta tässä tarkastellaan asiaa nimenomaan yhtymien osalta. Tällaisessa lailla säätelemättömässä yhtymässä omistajat voivat yhdessä sopia kimppaomistuksen pelisäännöistä. Ellei sopimusta tehdä, eräistä yhteisomistussuhteista annettu laki (yhteisomistuslaki) sääntelee tilannetta, jossa kaksi tai useampi henkilö omistaa tietyn kohteen yhdessä.

Tarpeelliset sopimukset

Hyvässä kimppaomistussopimuksessa on otettu huomioon kaikki mahdolliset tilanteet, joita kimppahevosen kanssa voi eteen tulla, ja kaikki sovitut asiat on laitettu paperille. Näitä ovat esimerkiksi:
  • Yhtymän osakkaat sekä heidän osuuksiensa luku- ja äänimäärät
  • Kuinka yhtymä tarvittaessa puretaan
  • Kuinka yhtymän sääntöjä tarvittaessa muutetaan ja missä käräjäoikeudessa erimielisyydet ratkotaan
  • Kenellä on yhtymän nimenkirjoitusoikeus, kuka toimii rahastonhoitajana ja kuka pitää yhteyttä valmentajaan ja muihin kimpan osakkaisiin (yleensä sama henkilö, ns. kimpanvetäjä)
  • Miten menot ja tulot jaetaan
  • Varsinaisten kokousten ajankohdat ja niissä päätettävät asiat (yleensä kevät- ja syyskokous)
  • Kuinka osuusmaksu suoritetaan
  • Kuinka toimia, jos joku kimpan osakas ei maksa osuusmaksua eräpäivään mennessä
  • Kuinka toimia, jos joku haluaa myydä osuutensa, tai jos osuus myydään yhtymästä erottamisen seurauksena.
Jos olet lähdössä mukaan valmiiseen kimppaan, kimppatallisopimuksessa kuvataan säännöt, joilla kimppa toimii. Kannattaa tarkistaa, mihin asioihin osakas pääsee vaikuttamaan päätöksenteossa.

Jos lähtee mukaan perustettavaan kimppaan, voi päästä vaikuttamaan kimppasopimukseen ja sen sisältöön. Kimpan perustamiskokouksessa allekirjoitetaan kimppaomistussopimus, ja tehdään tarvittaessa peitenimihakemus Suomen Hippokselle. Hevosesta tehdään normaali omistajanvaihdosilmoitus kimpan nimiin. Omistajanvaihdosilmoituksen allekirjoittaa se kimpan jäsen, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Omistajanvaihdoksen ja peitenimihakemuksen voi toimittaa Hippokselle yhtäaikaisesti. Peitenimi on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen sen voi uusia. Jos kimpan peitenimen edustaja vaihtuu, pitää muutoksesta muistaa ilmoittaa Hippokseen. Muista peitenimen alla tapahtuvista muutoksista ei ole ilmoitusvelvollisuutta, mutta niin on suositeltavaa tehdä. Jos peitenimen hallinnassa on siitostamma, on huolehdittava, että tilinumero mahdollisia tulevia kasvattajapalkkioita varten on ajan tasalla. Myös kilpahevosen tilitiedot tulee pitää ajan tasalla.
Kuten aina hevoskaupassa, täytyy myös kimppaomistukseen tulevasta hevosesta tehdä normaali kauppakirja, jossa yhtymä on hevosen ostaja.

Kimpan perustamiskokouksessa päätetään osuusmaksujen suuruus, ja käytännöt sen maksamisesta. Toiset yhtymät keräävät osuusmaksun esim. neljä kertaa vuodessa, toiset kerran kuukaudessa.

Osuusmaksun suuruuteen vaikuttavat valmennus- tai hoitomaksun lisäksi ennakkomaksulliset kilpailut, vakuutusmaksut, eläinlääkäripalkkiot, kuljetuskustannukset jne. Kimppatallien suositellaan keräävän ns. puskurirahastoa. Puskurirahastolla varaudutaan yllättäviin menoihin ja siihen, jos joku osakkaista jättää osuusmaksun suorittamatta. Puskurirahaston suuruudeksi suositellaan kahden kuukauden valmennus- tai hoitomaksua.

Päätöksissä ratkaisee enemmistön tahto

Jos kimpan osakkaat eivät ole yksimielisiä hevosta koskevissa päätöksistä, ratkaistaan toimintatapa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, elleivät kimppaomistajat ole sopimuksessaan muuta sopineet. Erimielisyyksiä saattaa tulla esimerkiksi valmentajan vaihtamisesta tai ennakkomaksukilpailuihin maksamisesta. Jos äänet menevät tasan, pidetään kiinni siitä sopimuksesta, minkä enemmistö on viimeksi hyväksynyt. Esimerkiksi jos 50 % kimpasta haluaa vaihtaa valmentajaa ja 50 % ei, pysyy hevonen vanhan valmentajan valmennuksessa, sillä sen valmentajan enemmistö on viimeksi hyväksynyt.

Sopimus kannattaa tehdä riittävän yksityiskohtaiseksi, ja miettiä ja kirjata ylös mahdolliset tulevat ristiriitatilanteet.

Hevosen päivittäiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa päätökset tekee luonnollisesti valmentaja tai tallin pitäjä. Kimpan kannattaa valita sellainen valmentaja, johon se luottaa sataprosenttisesti. Tällöin vältytään turhilta ristiriitatilanteilta, kun luottamus on molemminpuolista.

Jos kimpalla on edustajaryhmä, joka tekee päätöksiä tai tekee ehdotuksia osakkaille päätettäväksi, kannattaa edustajiston määrä olla pariton. Tällöin saadaan aina tarvittaessa edustajiston enemmistön mielipide selville.

Yksityiskohtainen kimppaomistussopimus tehdään kimppatallin ja osuuden omistajien välille. Vaikka sopimus hyväksytään ja allekirjoitetaan kaikkien osakkaiden toimesta, on kimpan säännöt tai niiden pääkohdat oleellisimmilta osin oltava nähtävillä jo osuuksia markkinoitaessa ja yhtälailla ostajalla tiedossa ostopäätöstä tehtäessä. Suositeltavaa on, että jokainen osakas allekirjoittaa kimppaomistussopimuksen. Laatukriteereissä määritellään, että yli 20 osakkaan kimpoissa riittää, että jokainen osakas on saanut säännöt ennakkoon ja osuuden maksamalla hyväksyy ne (tämä on kirjattava myös sääntöihin). Suositeltavaa kuitenkin on, että myös yli 20 osakkaan kimpoissa jokainen osakas allekirjoittaa sopimuksen. Käytännössä tämä voi olla järkevää, jos osakkaita on kymmeniä - mutta ei todellakaan enää, jos osakkaita on useita satoja.

Kuva: Erja Mattila

Johanna Heinonen ja Anne Laitinen